EU:N TULEVA PERUSTUSLAKI

Naisvetoomus hyvinvointivaltion puolesta 7.5.2004

Hyvä nainen,

Nyt on aika vaikuttaa! EU:n perustuslakiesityksen valmistelu on loppumetreillä. Suomi on hienosti vaatinut hyvinvointipoliittisen päätösvallan pitämistä kansallisissa käsissä. Suomen on täysin mahdollista saada esityksensä läpi, mutta on myös merkkejä siitä, että Suomi tyytyisikin puheenjohtajamaa Irlannin kompromissiesitykseen. Sen myötä hyvinvointipolitiikka saatetaan käytännössä alistaa EU:n yhteiselle sisämarkkina- ja kauppapolitiikalle. Kysymys on perimmiltään siitä, määrittääkö hyvinvointipalvelujen tuottamista niiden laatu ja tasa-arvoisuus vaiko tasa-arvoisen kilpailutilanteen luominen palveluiden tuottajille.

Kaikki julkinen painostus hyvinvointivaltion säilyttämiseksi on nyt tärkeää. Siksi keräämme nimiä oheiseen naisvetoomukseen, joka luovutetaan jo ensi viikolla (viikko 20) eduskuntaryhmille ja saatetaan tiedoksi hallitukselle, tasavallan presidentille ja tiedotusvälineille. Toivomme Sinunkin liittyvän allekirjoittajien joukkoon. Tässä vaiheessa on ratkaisevan tärkeää antaa laaja tuki sille linjalle, josta Suomen eduskunta on demokraattisesti sopinut.

Lähetä allekirjoituksesi osoitteisiin anna.rotkirch@helsinki.fi SEKÄ outi.hakkarainen@helsinki.fi. Lisätietoja saa myös sivuilta www.demokratiafoorumi.fi, jonne 10.5. mennessä on koottu ajankohtaista aineistoa EU:n perustuslakiesityksestä.

VETOOMUS: RUUSU VAI RISU?

Me allekirjoittaneet olemme kasvaneet hyvinvointiyhteiskunnassa, jolla on usein ollut naisystävälliset kasvot. EU:n uusi perustuslaki tuo sosiaalipolitiikkaamme uuden, sekä uhkia että mahdollisuuksia sisältävän ulottuvuuden.

Suomi on edellyttänyt hyvinvointipolitiikkaan liittyviä muutoksia EU:n perustuslakiesitykseen. Eduskuntamme linja on ollut, että päätösvalta koulutuksessa, terveydenhuollossa, sosiaaliturvassa ja kulttuurialalla pysyy kansallisissa käsissä myös EU:n sisäisen toimivallan kehittyessä. Tämän on nähty edellyttävän mm. sen, että ?hyvinvointipalveluiden kauppaa koskevat päätökset tehdään jatkossakin neuvostossa yksimielisesti?. Samoin painotetaan, että kansalaisten ?hyvinvointipalveluiden tuottamisesta tulee päättää asianomaista politiikkalohkoa koskevin perustein, ei kilpailullisin perustein, vaikka kilpailu voi tarjota lisävälineitä politiikkatavoitteiden saavuttamiseen?. (pöytäkirja UaVM 4/2003 vp)

Ilmaisemme koko tuemme tälle Suomen hyvinvointipoliittiselle linjalle.

Puheenjohtajamaan Irlannin uusin (29.4) esitys perustuslaista osoittaa, että Suomen toiveita huomioidaan. Se ei kuitenkaan riitä takaamaan Suomen linjaa ja siten edistämään hyvinvointipalvelujen kehitystä koko EU:ssa.

Nykyesityksen mukaan useat hyvinvointipolitiikan alueet olisivat määräenemmistöllä tehtävän päätöksenteon piirissä. Tämä avaa oven vanhainkotien, terveyspalvelujen, kirjastojen tai koulujen lisääntyvälle markkinaehdollistumiselle. Näin voisi käydä joko EU:n sisämarkkinoiden kaupalliseen tehostamiseen tähtäävillä päätöksillä taikka kansainvälisten kauppa- tai investointisopimusten kautta.

Demokraattisen päätöksenteon alainen, pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on pyrkinyt turvaamaan hyvinvointipalvelujen julkista saatavuutta kaikille kansalaisille heidän perustaviin ihmisoikeuksiinsa nähden yhdenvertaisesti. Se on olennaisesti edistänyt sukupuolten, alueiden ja eri kieliryhmien välistä tasa-arvoa. On myös lukuisia esimerkkejä siitä, että toimivat hyvinvointipalvelut tukevat sekä kansainvälistä kilpailukykyä että yhteiskuntarauhaa.

Jos Suomen päättäjät pitävät kiinni yllä kuvatuista vaatimuksistaan, haluamme tuoda kansanedustajille, hallituksen jäsenille sekä presidentillemme kiitokseksi ruusun. Jos Suomi suostuu nykyistä hyvinvointipolitiikkaamme uhkaavaan sopimusehdotukseen, luvassa on nippu risuja.

Allekirjoittajat:
Anneli Anttonen, sosiaalipolitiikan professori, Tampere
Elina Haavio-Mannila, sosiologian professori, Helsinki
Outi Hakkarainen, puheenjohtaja, CRASH r.y., Helsinki
Eeva Jokinen, Akatemiatutkija, Jyväskylä
Anu Kantola, tutkija, Helsinki
Anu Kaipainen, kirjailija
Meri Koivusalo, tutkija, Helsinki
Leena Krohn, kirjailija, Helsinki
Leena Krohn, Naisjärjestöjen keskusliiton ent. toiminnanjohtaja, Helsinki
Liisa Laakso, kehitysmaatutkimuksen dosentti, HY
Pirkko Lahti, Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja, Helsinki
Aili Nenola, naistutkimuksen professori, Helsinki
Kristina Rolin, lehtori, Kauppakorkeakoulu
Anna Rotkirch, naistutkimuksen ja sosiaalipolitiikan dosentti, Helsinki
Laura Ruohonen, näytelmäkirjailija, Helsinki
Mirja Ryynänen, ent. kansanedustaja ja Euroopan parlamentin jäsen, Kuopio