EU:N TULEVA PERUSTUSLAKI
Perustuslakiluonnos suomeksi (PDF)
(HTML)
Yleistä perustuslaista
Kauppapolitiikka
Artiklat
Perustuslakifoorumin etusivu
Hyvinvointipalvelut ykkösasiaksi
EU:n perustuslaillisen sopimuksen neuvottelut ovat loppusuoralla. Neuvottelupöydällä on myös hyvinvointipalveluiden tulevaisuus. Eduskunnalla on selvä ja kiistaton kanta siitä, että hyvinvointipalvelut on turvattava. Hyvinvointipalvelut ovat kysely kyselyltä Suomen Eurooppa-politiikan ykkösasia kansalaisille. Tämä tarkoittaa, että niitä määrittävän päätöksenteon tulee pysyä kansallisena ja pohjautua hyvinvointipolitiikkaan, eikä sitä siten voida alistaa Euroopan unionin kauppapoliittiselle päätöksenteolle sen paremmin kuin sisämarkkinalainsäädännöllekään.Valitettava tosiasia kuitenkin on, että EU:n perutuslakiehdotuksen hyvinvointipolitiikan kannalta tärkeiden artiklojen (III-217, III-6 ja I-12:2) muotoilu on nykyisellään sellainen, ettei tätä turvaa niistä yksiselitteisesti löydy. Toimiakseen Suomalaisten enemmistön ja eduskunnan tahdon mukaisesti Suomen hallituksen on saatava aikaan muutoksia perustuslakiehdotukseen. Onko Suomella todellisia mahdollisuuksia saada aikaan näitä muutoksia?
Eduskunnassa 21. huhtikuuta pidetyssä tilaisuudessa kaikki kuusi paikalla ollutta kansanedustajaa ? Vasemmistoliitosta Kokoomukseen ? olivat erittäin yksimielisiä siitä, että Suomen hyvinvointipalvelut on turvattava. Tarkemmassa tarkastelussa kuitenkin vain Vasemmistoliiton Outi Ojala ja Vihreiden Satu Hassi olivat aukottomasti sitä mieltä, että tässä asiassa pystytään taistelemaan luovuttamatta loppuun asti. Sen sijaan muut pitivät luovuttamisen takaoven tavalla tai toisella edes hivenen raollaan, kuka Suomen painoarvon pienuuteen, inhorealismiin tai albanisoitumiseen vedoten. Kiltistä Suomesta, EU:n 'mallioppilaasta', ei haluta tehdä kaikkien vieroksumaa kauhukakaraa.
Kannustava tosiasia kuitenkin on, että Suomella ei ole mitään menetettävää, vaikka se ajaisi aivan yksin hyvinvointipalvelujen selkeää turvaamista EU:n tulevassa perustuslaissa. Suomella on täysi oikeus ja jopa velvollisuus pitää kiinni asettamistaan ehdoista. Linjasta luopuminen herättäisi varmasti kummastusta muualla Euroopassa. Lisäksi Ruotsi on jo ilmaissut tukensa Suomen hyvinvointipalvelujen suojaamisen tavoitteille ja kymmenisen maata tukee terveyspalveluja suojaavaa esitystä. Myös monet kansalaisjärjestöt Euroopassa, muun muassa Euroopan opettajien ammattijärjestö, luottavat Suomeen tässä asiassa.
Suomella olisi mahdollisuus toimia hyvinvointipalvelujen todellisena edistäjänä Euroopassa. Monien asiantuntijoiden mukaan näyttää siltä, että Suomen voi olla hyvinkin helppo saada aloitteidensa taakse monia muitakin jäsenmaita, joissa ei vain vielä ole herätty asiassa. EU:n jäsenmaiden herättely vaatii Suomelta nyt aktiivisia toimia. Niin hallituksen, eduskunnan, puolueiden, ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen kuin kansalaistenkin on ponnisteltava yhdessä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hetki on historiallinen. Meillä suomalaisilla on nyt kaikki mahdollisuudet turvata myös muiden unionin jäsenmaiden hyvinvointipolitiikan selustaa kauaksi tulevaisuuteen. Toisaalta voimme menettää päätöksentekomahdollisuutemme tässä asiassa käytännöllisesti iäksi. EU:n perustuslaillisen sopimuksen tultua voimaan, siihen voi saada muutoksia vain kaikkien jäsenmaiden yhteisellä hyväksynnällä. Ryhtykäämme siis talkoisiin!
Outi Hakkarainen, Helsinki
Mikko Sauli, Helsinki